Seppästä ja Sentencediä – eli trooppinen itsemurha.

Kappaleet #9 ja #10 olivat monella tapaa hyvin tyydyttävät. “World Changed Forever” oli ensimmäinen oma sävellykseni Dreamtalelle ja tietyllä tapaa koko levyn tarinan ydin. Koetinkin tehdä siitä myös musiikillisesti Ramin biiseistä eroavan, joten tuloksena oli hidastempoinen minieepos, jossa ei varsinaisesti ole toistuvaa rakennetta, muuta kuin tuo intro/kertosäe, joka sekin kuitenkin toistuu joka kerta eri korkeudelta.

“My Next Move” oli myös WCF:llä tietynlainen poikkeus, sillä se oli ainoa, selkeä “powermetal-hölkkä” koko levyllä. Ja hyvä niin. Koska tarinassa David tappaa itsensä, oli lähes pakko tehdä tekstistä eräänlainen kepeä Sentenced-pastissi. Kysyin ensin Lopakalta löytyykö pöytälaatikosta jotain materiaalia tähän tarkoitukseen, mutta sellaista ei ollut. Tästä huolimatta lopputulos kuitenkin luetutettiin (ja myös hyväksyttiin) Jäälissä.

Joten pidemmittä puheitta:

 

World Changed Forever (2013)

Anela jättää Davidin kun samaan aikaan osa saarelaisista etsii Kohiaa. Anela sen sijaan on täysin Davidin tuntematonta maailmaa käsittelevän kertomuksen pauloissa ja hänessä on tiettyä nuoruuden itsekkyyttä, joka saa hänet vellomaan Davidin kertomuksen jälkimainingeissa. Hänen näkökulmastaan maailma on pysyvästi muuttunut ja elämän jatkaminen saarella tuntuu lähes mahdottomalta nyt kun hän sai tietää mitä ulkopuolella on.

“Maailma muuttui ikiajoiksi” (2013)

Anela: “palmuja valaisee tähtitaivas
joka aamunkoittoa odottaa
ja yksin, kotiinpäin, kulkea saan

yötä tarkkailen ja siinä itseni nään
ei se peitä pelkoa, ei kyyneltäkään
siinä tulevaisuus selviää

CHORUS:
niin he saapuivat
ja ikiajoiksi muuttivat maailman…

pois riutuen he luisuivat
kohti aikaa toivotonta, ilman pelastusta
he toivat pimeyden, jonka kaltaista tiennyt en
syvälle sydämeen mä salaman salaan
ja isken sillä läpi leiskuvan taivaan
en tahdo tahtoani tukahduttaa!

CHORUS:
niin te saavuitte
ja ikiajoiksi maailman muutitte…”

CHORUS TOISTUU

(kuuntele biisi tästä linkistä)

Seuraavana aamuna Johnin rikokset selviävät. Davidin kostosta huolimatta, luottamussuhde merimiesten ja alkuasukkaiden välillä on käytännössä mennyttä. Seuraa muutamia tappeluita, jopa taisteluja, joista muukalaiset kuitenkin tuliaseittensa turvin selviävät ja palaavat laivalleen. Moni saarelaisista saa surmansa. Muukalaiset päättävät täyttää muonavarastonsa ja lähteä, kuten tavallista. David ei kuitenkaan enää kykene jatkamaan. Kohtaaminen on liikuttanut jotain hänen sisällään ja sisällötön, merkityksetön elämä laivalla tuntuu mahdottomalta. Hän tappaa itsensä aluksella viiltämällä ranteensa.

“Seuraava siirtoni” (2013)

David: “näen kun pimeys taas taivaan valtaa
ja laivamme pois seilaa – kai kysyä saan
miksi tällä tiellä jatkaisin ja vihaani lietsoisin
kun henkäys jokainen on aina yhtä tunkkainen?

mukavat lorut ovat loppu
ja nämä pelit on nyt pelattu
laiva olkoon arkkuni
ja meri viileä hautani

CHORUS:
päätän päiväni, pysyn tiukkana
jo riittää tämä maailma
ei ole enää mitään
minulla annettavana
käytin kaikki voimani
ja toivoni paremmasta
nyt seuraava siirtoni
syntyy veitseni viillosta

todistin samaa tuhoa taas tällä saarella
en jaksa enää välittää, vain itkeä ja hekotella
tätä ihmisten hulluutta, mille näe en loppua
ellei meistä jokainen tartu yhdessä aseeseen

ja tähtää sitten huolella
piippu kiinni ohimolla
ei palkintoja nopeimmalle
ja viimeiselle – hauta taivasalle

CHORUS TOISTUU

(kuuntele biisi tästä linkistä )