Author: admin

Maailma muuttui, mutta mitä tästä opimme?

Viimeiset kolme käännöslyriikkaa WCF:ltä. Kolme tulee siitä, että sisällytän tähän myös Japanin bonuskappaleen “The End Of Our Days”, joka ei siis varsinaisesti kytkeydy enää kronologisesti etenevään tarinaan. Levyn teemaa se kuitenkin käsittelee ja paras tulkinta olisi ehkä jonkinlainen “jälkisana” tai viimeinen, hieman tarinan päähenkilöinen ulkopuolinen reflektio tai näkökulma sivilisaatiota kohdanneesta lopusta. Toki siinä oli myös pari spontaania, intertekstuaalista viittausta vanhempiin Talen biiseihin, joten se poikkeaa levyn muun tekstien linjasta myös siinä mielessä. Sattumalta myös WCF:n […]

Seppästä ja Sentencediä – eli trooppinen itsemurha.

Kappaleet #9 ja #10 olivat monella tapaa hyvin tyydyttävät. “World Changed Forever” oli ensimmäinen oma sävellykseni Dreamtalelle ja tietyllä tapaa koko levyn tarinan ydin. Koetinkin tehdä siitä myös musiikillisesti Ramin biiseistä eroavan, joten tuloksena oli hidastempoinen minieepos, jossa ei varsinaisesti ole toistuvaa rakennetta, muuta kuin tuo intro/kertosäe, joka sekin kuitenkin toistuu joka kerta eri korkeudelta. “My Next Move” oli myös WCF:llä tietynlainen poikkeus, sillä se oli ainoa, selkeä “powermetal-hölkkä” koko levyllä. Ja hyvä niin. Koska […]

Tuhkasta tuhkaksi ja takaisin tähtiin. Lyriikkablogi nro 12.

Kuten sanottua, ruumiita alkaa tulla kappaleissa #7 ja #8. Discobiitin säestyksellä oli jotenkin sopivaa kertoa Johnin hirmuteoista ja saatella Kohia matkalle kohti taivasta – siitä kertoi siis kappale “Liity sateeseen”. Onneksi paha sai heti palkkansa ja luodin päähänsä. Seuraavassa kohtauksessa – “Takaisin tähtiin” – David pääsikin sitten tilittämään tuntojaan Anelalle. Kohtaus oli kätevä, sillä siinä kätevästi yhdistyi Davidin senhetkinen hajoamistila ja takaumat yhteiskunnan hajoamisesta. Siispä:   Tervetuliaisjuhlien päätyttyä John onnistuu houkuttelemaan Kohian loitommalle. Hän ottaa […]

Muoviroskat ja neliödraamaa paratiisisaarella.

Seuraavat kappaleet olivat pirun haastavia sanoittaa. Eli järjestyksessä ollaan numeroissa #5 ja #6, suoraan levyn puolivälissä, mutta ongelma oli siinä että tässä kohtaa tapahtui hemmetin paljon: piti selittää muoviroskat, eli “ajelehtijat”, esitellä David ja asettaa hänet rinnakkain Johnin kanssa, esitellä saaren neito, Kohia, ja kaikkien muiden suhde häneen, sekä antaa jotain osviittaa siitä, että kohta tulee ruumiita ja että vanhus, Kaeo, on nähnyt tämän kaiken jo ennalta. Tarinankerronnallisesti asiaa oli siis ihan liikaa ja tähän […]

Uniajan ulottuva kosketus ei ehkä siltikään yllä kaikkialle.

World Changed Forever-albumin kappale #3 käsitteli vielä saaren sisällissotaa Anelan näkökulmasta, mutta kappale #4 hyppääkin sitten saarelle tunkeutuvien merimiesten maailmaan, eli kokonaan toiseen perspektiiviin. Biisi on musiikillisesti melko polveileva, joten siihen oli helppo mahduttaa erilaisia fiiliksiä myös tekstin puolesta – kylmää ja kyynistä tilitystä sekä jopa leikittelevän leppoisaa nietzscheläistä nihilismiä, jazzahtelevan taustan saattelemana, tietty… Tuohon neloseen verrattuna “Tides Of War” olikin sitten suoraviivainen ralli ja levyn ensimmäinen single, jota esitettiin muutaman kerran “remulyriikoilla” jo Venäjän […]

Jousipyssyllä helikopteritkin tuhotaan. IX.

World Changed Forever -albumi, joka julkaistiin vuonna 2013 oli siis kronologisesti etenevä teemalevy. Idean sain muistaakseni Jared Diamondin eri sivilisaatioiden kehityskaaria käsittelevästä kirjasta “Guns, Germs and Steel” (1997), jossa oli katkelma Intian valtamerellä, Andamaanien saariryhmällä elävistä heimoista, jotka elävät edelleen eristyksissä modernista maailmasta. Tappavat kaikki, jotka tunkeutuvat heidän saarilleen ja ammuskelevat tv-kuvaajien helikoptereita jousipyssyillä. Tuo kontrasti ja kahden täysin erilaisen maailman kohtaaminen oli kutkuttava lähtökohta pidemmälle tarinalle ja niinpä tätä alettiin työstämään. Kansivihkoon sisältyi varsinaisten lyriikoiden lisäksi […]

Tuhansien järvien neito ja muita sutkautuksia. Osa 8.

Rituaali ja seremonia, kun ne on pistetty kerran alulle, ansaitsevat loppukaneetin. Onneksi joku on tehnyt näistä fanivideot YouTubeen… Aivan kuten “Fly Awayn” tapauksessa, “Lady Of A Thousand Lakes” oli hahmotelmissa ja työstössä jo Phoenixin sessioilla, mutta valmista siitä ei tuossa kohtaa tullut. Teksti muodostui hyvin pitkälle kuitenkin jo samoihin aikoihin kuin Phoenixin tekstit, vaikka toki tätä hieman hiottiin Epsilonille. “March To Gloryllä” pitikin sitten laittaa koko levy pakettiin ja sitoa yhteen levyn ensimmäiseltä biisiltä (“Firestorm”) […]

Muukalaiset, kuolevaiset, niin miehet kuin naiset: numeronne on oleva seitsemän.

Lyriikka on kompakti tekstimuoto. Sen sitoo ajallisessa mielessä muutaman minuutin musiikkiesitys, jossa tyypillisesti toistuvat tietyt musiikilliset rakenteet, säkeet ja kertosäkeet. Näin ollen tuntuu jotenkin luontevalta sitoa myös teksti yhteen riimittelyllä, sisäriimeillä ja jonkin pienehkön teeman kehittelyllä ja variaatioilla. Siinä mielessä se on näpertelyä. Syvyyttä teksteihin on kuitenkin mukava koettaa saada, varsinkin kun joskus niitä joutuu itsekin jälkeenpäin kuuntelemaan (tietyissä tapauksissa myös ihmisille konserttitilanteessa esittämään). Sen takia on tietyssä mielessä jopa pakko kytkeä ne laajempiin kokonaisuuksiin, […]

Rajojen yli ja juurisyihin käsiksi (osa 6)

“Fly Away” oli muistaakseni mukana jo Phoenixin sessioissa kolme vuotta aiemmin, mutta ei päätynyt silloin levylle. Myös tekstiä siihen biisiin olin väsännyt jo tuolloin ja siihen tuli tarttuneeksi itänaapuria käsittelevää kuvastoa, ehkä siksi kun samoihin aikoihin liityin erääseen venäjänkielistä metallia soittavaan orkesteriin. “Fly Awayn” video kuvattiin myös Dreamtalen ensimmäisellä Venäjän reissulla ja se löytyykin heti tästä linkistä. “Reasons Revealed” oli rauhallisempaa osastoa, joka itse asiassa äänitettiin jo vuoden 2010 promolevylle. Valitettavasti osa tuosta äänityksestä päätyi myös […]

Kuolemaa ja klovneja (otos 5b)

“La petite mort”, sanoi varmaan Napoleonkin joskus. Mies sai kaikenlaista aikaan pituusrajotteista huolimatta. Lainasi jopa marsalkkaansa Ruotsille, kun näillä oli kuninkaan puute. Eilen käännettyjä tekstejä selvästi väritti valheiden murskaus ja totuudenetsintä. Valonkantaja Luciferkin pääsi huomaamatta livahtamaan toisen biisin päähenkilöksi. Biisit olivat siis kliseisiä tai käsittelivät ikuisia teemoja, kuinka asian sitten haluaa ilmaista, heh! Epsilon-albumin kappaleet #3 ja #4, olkaa hyvä:   “Joka kerta kun kuolen” (2011) valveuni taas otti minut haltuunsa olen tässä, mutta lennän […]

Next Page »